Kaunis Kappelisatama

Kesäloma on täydessä vauhdissa ja olemme saaneet nauttia Hangon polttavan kuumasta kesästä. Juuri tällä hetkellä aurinkoinen Hanko on täynnä elämää. Päivisin rannat täyttyvät auringonpalvojista ja iltaisin turistit, ulkohankolaiset sekä hankolaiset kokoontuvat vierasvenesataman vieressä olevalle kadunpätkälle, jossa sijaitsee suurin osa Hangon ravintolatarjonnasta.

Sunnuntai-iltana lähdimme pyöräilemään pois keskustan hälinästä, Hangonkylän satamaan På Krogen -ravintolan terassille, johon auringon viimeiset lämpimät säteet osuivat ja pieni viileä tuulahdus puhalsi mereltä. Paluumatkalla poikkesimme, minulle ennen näkemättömässä, kauniissa Kappelisatamassa. Illan tullen Kappelisatama on kauneimmillaan ja minulla oli tietenkin kamera mökillä. Aurinko oli hiljalleen laskemassa, veneet olivat kiinni puisissa laitureissa ja eräällä laiturilla oli nainen koiransa kanssa ongella ilta-auringossa.

Kappelisatama oli niin hengästyttävän kaunis, joten uusi retki oli siis tehtävä mahdollisimman pian! Toteutimme sen eilen päiväsaikaan, kun aurinko porotti ja tuulenhenkäys tuntui kuin joku olisi hiustenkuivaajalla puhaltanut. Hikinoro valui purona pitkin selkäpiitä, asfaltti oli kuuma ja kurkkua kuivasi. Matkaa Kappelisatamaan oli vaivaiset kolme kilometriä. Näky oli edelleen yhtä kaunis kuin sunnuntai-iltana. Paahteisen kaunis. Ja kamera kävi.

Kappelisatama on Hangon vanhin satama. Ja mielestäni kaunein. Se on otettu käyttöön jo 1200 -luvulla ja toimi 1900 -luvun vaihteessa kalastussatamana ja 1950 -luvulla vierasvenesatamana. Nykyään se on hankolaisten pienvenesatama jonka ympärillä on niin ihania punamultaisia kalamökkejä. Kalamökkejä joiden puisilla terasseilla roikkuu ruosteisia ankkureita, joiden punamultaisia seiniä koristavat vanhat pelastusrenkaat, joiden pienille ikkunoille on jätetty joulukynttelikkö. Eräs vitsiniekka oli keksinyt naulata kyltin mökkinsä seinään: "Passkontrol Travemünde". Laittaisin itsekin:)

Kännykkäräpsy sunnuntai-iltana. Nainen ja koira ongella.

Pikkuiset kalamökit ja laiturit.

Hanhet pesulla.

Kyltti menneiltä ajoilta?

Niin säänpieksemää ja kaunista.

Ehkä paras paikka kalamökille? Ison koivun varjossa.

Ruosteiset ankkurit  roikkuvat laiturilla.

Högsåra ja Farmors Cafe

Viimeisestä merellä seilaamisesta on vierähtänyt jokunen vuosi (jätetään pois laivamatkat Tallinnaan). Hankolainen tuttavapariskunta pyysi meitä maakrapuja lauantaina veneretkelle. Sää oli mitä mainioin ja oli kutkuttavaa nähdä Hangon läheisyydessä olevat saaret sekä suositut satamat. Matkaan lähdettiin Hangonkylän satamasta, jossa heillä oli nopea kumivene. Reilun puolen tunnin viilentävän merimatkan jälkeen saavuimme Taalintehtaan satamaan. Emme kiinnittäneet venettä laituriin, vaan jatkoimme matkaa eteenpäin. Olin mielissäni, sillä matka jatkui kohti Högsåran saarta. Högsårasta ja siellä sijaitsevasta Farmors Cafesta olin kuullut puhuttavan pelkkää hyvää.

Kun livuimme Högsåran satamaan, niin näky oli todella kaunis. Punamultaiset venesuojat ja ikivanha sääänpieksemä puulaituri kuin kutsui rantautumaan. Rantautumisen jälkeen lähdimme kävelemään pitkin niittykukkien reunustamaa kylätietä kohti Farmors Cafeta. Farmors Cafe on tunnelmallinen kesäkahvila/ravintola ja se on perustettu v. 1994. Kahvilan erikoisuutena on itseleivotut kakut sekä herkulliset kesäruoat. .

Kun astuin sisälle kahvilaan, mieleeni muistui isoisoäitini punamultainen talo Kurikan Mietaalla. Isoisoäidin talossa oli puulämmitteinen hella tai uuninpankko ja sen päällä olivat padat ja kattilat. Muistan miten vanha huivipäinen mummo istui ja lämmitteli uuninpankon edessä. Kahvilassa uuninpankon edessä olivat seisovan pöydän salaatit ja saaristolaisleivät sekä kassakone kilisi vieressä. Joka tapauksessa, tuntui kuin olisin astunut ajassa taaksepäin ja niin paljon tuli muistoja mieleeni.

Kahvilan sisustus oli kodikas ja täynnä muistoja menneeltä ajalta. Siellä täällä oli erilaisia vanhoista esineistä koottuja asetelmia, seinillä roikkui sinisensävyisiä meriaiheisia tauluja ja ruutuikkunoita koristivat pitsiverhot. Ulkona kahvilarakennuksen päädyssä heiluivat pyykit leppeässä kesätuulessa.

Olin kuullut huhuja, että kahvilan lihapullat ovat suussa sulavan herkullisia, mutta lauantaina niitä ei tarjoiltu. Lihapullien sijaan söimme seisovasta pöydästä saaristolaisaterian. Ruoka oli erittäin maukasta, mutta pienenä miinuksena oli hitaasti etenevä jono herkkuja notkuvan tarjoilupöydän äärellä. Lisäksi olisin toivonut enemmän kalavalikoimaa, sinappisillin ja graavilohen lisäksi.

Kahvilan kaunis maalaisidyllinen pihapiiri oli laaja ja kuulin, että se on vuosien saatossa ja suosion myötä laajentunut entisestään. Siellä täällä oli runsaasti erilaisia pöytäryhmiä  ja jostain tuli nenääni vastapaistetun pizzan tuoksu. Puolen päivän jälkeen kahvilassa paistettiin myös pizzoja!

Herkullisen lounaan jälkeen matka jatkui eteenpäin ja totesin, että olisin voinut valokuvata saaressa ja sen kauniissa kesäkahvilassa vaikka koko päivän. Ennen Hangonkylän satamaan paluuta pysähdyimme uimaan ja rentoutumaan Hangon edustalle olevalle saarelle, jossa sijaitsi tuttavapariskunnan kaunis saunamökki. Illan tullen saavuimme takaisin Hangonkylään tukka takussa merituulesta, kasvot punaisena porottavasta auringosta ja tyytyväisenä kaikesta kauniista mitä meriretkellä näimme ja koimme.

Taalintehdas.

Taalintehtaan satama.

Högsåra.

Kaunis kylätie.

Farmors Cafe.

Kahvilan erikoisuus; marengit.

Kakkuvalikoimaa. Ja näyttää olevan menekkiä.

Kahvilan pihapiiri.

Pyykit kuivuvat vähän sivummalla.

Kulku veneelle.

Karun kaunista.

Euron laiva

Viimeisin kirppisostokseni on euron laiva. Pyöräilimme miehen kanssa aamutuimaan Hangon Ankka -kirppikselle ja tarkoitus oli vain käydä katsastamassa tarjonta. Mies löysi puisen laivan takahuoneen perimmäisestä hyllystä ja ilmoitti, että: " Tänään ostat vain tämän." :) Niin laiva lähti matkaani ja nyt se lipuu mökin olohuoneessa takan päällä. Toisen romu on todellakin toisen aarre - tai ilo:)

Regattaviikonloppu

Elämäni ensimmäinen Hangon regatta on nähty, kuultu ja koettu. Kolmipäiväisen purjehduskilpailun kylkiäisenä tulee nuorison örvellysjuhlat. Juhlinta on kuulemma ollut aikoinaan vielä villimpää, mutta minulle tämäkin oli ihan riittävästi. Meillä oli ystävät kylässä koko viikonlopun ja kävimme pikaisesti perjantai-iltana katsomassa juhlintaa joka muistutti Vapun viettoa Helsingissä. Rannalle oli kannettu jopa omat sohvat ja musa soi täysillä. Tyhjien pullojen, tölkkien ja lasisirun määrä oli rajaton. Lauantaiaamulla kaupungin työntekijät ja vapaaehtoiset siivosivat perjantaiyön jälkiä. Meidänkin mökin ovella kävi joku eksynyt juhlija kolkuttelemassa :)

Anyway, me nautimme ystävien kanssa yhdessä olosta, hyvästä ruoasta (Hangon ravintoloihin ei ollut mitään asiaa) sekä kylmistä juomista. Lisäksi pyörälimme pitkin  Hangon kesäisiä katuja, sillä halusimme näyttää kesän aikana meille niin mieluisiksi tulleet paikat kuten;  Gunnarstrand, Hangonkylän satama, Neljän tuulen tupa ympäristöineen. Kaiken kruunasi koko viikonlopun täydeltä terältä paistanut aurinko! 

Seurasimme kisoja Casinon rannassa.

Gunnarstrandissa. Seurana "paikallisopas".

Gunnarstrand.

Neljän tuulen tuvan rannassa.

Uusi rakennusprojekti; luxushotelli.

Aamiainen aurinkoisella mökin pihalla.

Neljän tuulen tupa.