18. kesäkuuta 2018

Pyöräillen pitkin Hankoa

Kuten olen aikaisemmin kirjoittanut, niin parhaiten Hankoa ja sen lähiympäristöä näkee ja kokee pyöräillen. Lauantaina oli Taste of Hanko -tapahtuma ja pyöräilimme Hangonkylän venesatamassa olevaan På Krogen - rantakuppilaan. Nautimme lounaaksi mehukkaat, runsaalla kermalla ja voilla höystetyt lohikeitot kera tumman saaristolaisleivän. Jopa Finnairin Blue Wings -lehdessä oli artikkeli, jossa mainittiin På Krogen -ravintola ja sen herkulliset lohikeitot. Lounaan jälkeen teimme satamassa pienen sulattelukierroksen ja sen jälkeen lähdettiin sopivan kylläisinä polkemaan eteenpäin.

Hienot näkymät terassilta.

På Krogen -rantakuppila. Takana on se fiinimpi På Krogen -ravintola.

Kermassa ja voissa ei olla säästelty. Kesästä pitää nauttia!

Lähellä Hangonkylän satamaa sijaitsee Gunnar Strand, jonne polki mökiltä viidessätoissa minuutissa. Matkalla ohitimme upeita vanhoja puutaloja ja loppumatkasta tien ympärillä olevat puut antoivat suojan paahtavalta auringolta. Gunnar Strand on pieni poukama, jossa on vieri vieressä kalastajien mökkejä sekä kalliolla odottaa pitkä ajopuusta valmistettu penkki. Rannalla tapasimme paikallisen miehen, joka pitkän keskustelun päätteeksi toivotti meidät tervetulleeksi Hankoon. Kutsuin hänet kahville mökille, jos hän malttaa joskus lähteä Gunnar Strandilta keskustaan päin. En voinut kun ihastella näkemääni ja huokaisin ääneen: "Ihan kuin olisi ulkomailla!"  Ystävällinen mies tuumasi, että: "Hanko on Suomen paras paikka." Ihanaa, kun ihmiset kehuvat kotiseutuaan.

Gunnar Strand.

Penkki kalliolla.

Erään kalastajan mökin seinä.

Kalastajan oma kuva?

Niin pittoreskia!

Puiden varjostama tie.

Matka jatkui eteenpäin, toiselle puolelle Hankoa, Täktomiin. Eräs hankolainen tuttavamme ajelutti meitä siellä lauantaiyönä ja pakkohan sinne oli mennä uudelleen - kameran kera. Matkalla Täktomin rantaan tien vieriä reunustivat erilaiset puiset patsaat, joista osa näytti toteemipaaluilta. Tuttavamme kertoi, että erään talokaupan myötä uusi asukas oli saanut pihan täydeltä erilaisia puupatsaita. Uusi asukas meinasi polttaa patsaat, kunnes tuttavamme ehdotti hänelle, että: "Pystytä ne Täktomin tien viereen." Siellä täällä tuli vastaan erikoisia puupatsaita ja täytyy myöntää, että patsaat sopivat kuin nenä päähän mäntymetsän siimekseen. Täktomin rantapoukamassa odotti vieri vieressä sään pieksemiä kalastajien mökkejä. Erään mökin seinässä oli hauskin kukkaruukku ikinä. Kukat oli istutettu vanhaan perämoottoriin! Poukama oli hetkessä nähty ja poljimme nesteytykseen Neljän tuulen tupa -ravintolaan. Seuraavaksi oli vuorossa keskustan tuntumassa oleva auringonottajien suosikkiranta, Plagen.


Rento kukkaruukku.

Yksin rannalla.

Plagenin ranta ja grillaajat.


Kohti keskikesän juhlaa mennään. Vietämme sen Hangossa, jonne on kutsuttu muutama ystävä yöksi ja päiväkylään. Säätiedotus ei lupaa hankomaisen aurinkoisia kelejä, vaan vettä rutikuivalle nurmikolle ja puutarhan kasveille. Oikein ihanaa juhannusta!

17. kesäkuuta 2018

Kirppishaukan löydöt

Täytyy todeta, että Hangossa on mielettömän hyvät ja monipuoliset kirpputorit. Jopa ystäväni, joka ei yleensä kierrä kirppareilla, haluaa lähteä Hangon kirpparikierrokselle heinäkuussa. Lähden mielelläni oppaaksi. Eilen käytiin Diakoniapiirin kirpparilla, jossa naapurimme Esteri tekee vapaaehtoistöitä. Sieltä löytyi tämä käsinkudottu räsymatto pihakeinuumme. Eräs myyjärouvista kertoi, että hänen serkkunsa oli kutonut maton. Kauniin värinen matto oli puhdas ja tuoksui mäntysuovalle. Ja mikä parasta; matosta maksettu hinta meni hyväntekeväisyyteen.

Täydellinen mitoitus.



Ylläoleva ihana, merellinen taulu löytyi kolmella eurolla Ankka -kirppikseltä. Siinä on kaikki elementit joista pidän; kissa, olkihatut, kukat, meri, lokit... ja räsymatto! Teos on kotimaisen taitelijan maalaama. Voi, kun saisi joskus asua tuollaisessa paikassa!

10. kesäkuuta 2018

Kirppisviikonloppu Hangossa

Huh heijaa! Takana on jälleen pitkä viikonloppu Hangossa. Perjantaina tein etäpäivän möksältä, joten matkaan lähdettiin torstai-iltana. Kun kurvasimme mökin pihaan, niin meinasin kääntyä takaisin. Puutarha oli kuiva kuin beduiinin kieli. Nurmikko oli palanut ja osa kukista, liljat ja pionit ovat mennyttä. Ne eivät puhkea kukkaan tänä kesänä. Onneksi otimme mukaan kasteluletkun ja heti torstai-iltana annoin ensiapua kukille ja pensaille. Ei saisi säistä valittaa, kun viime kesä oli sateinen, mutta luonto ei pärjää ilman vettä.

Jaska ja mirrinminttu.



Lauantaipäivä meni mukavasti puutarhassa puuhastellen. Kuivuudesta huolimatta heinää ja rikkaruohoa puskee valtavasti. Mirrinminttu on ainut kukista joka ei kuivuudesta ota hernettä nenään. Se kukkii kauniin sinisenä ja meidän Jaska -kissa ottaa sen suojissa päivänokosia tai tiirailee tipuja. Muutama viikko sitten ostamani keinu oli saapunut pihaan paketissa ja pääsimme sitä kokoamaan. Valkoinen puukeinu näytti tosi raikkaalta viheriöivän puun alla, mutta se kaipasi eteensä pöytää. Ja niin lähdimme Hangon kirppareita kiertämään :) Ensin kävimme vanhoja huonekaluja myyvässä osto-ja myyntiliikkeessä. Liikkeen ikkunassa oli lappu: " Myyrään ja ostetaan huonekaluja". Ei löytynyt pöytää, vaikka pohojalaanen huonekalukauppias yritti kaikenlaista ja kaikenkokoista pöytää myyrä. Sitä paitsi liikkeen hintataso oli törkeän kallis.



Siinä ne! Keinu ja tuunattu kirppispöytä.

Ankkuri on ankkuroitu.

K-kauppaa vastapäätä sijaitsee Second Hand Shop & Kapell Esplanad. Olen käynyt siellä joskus nuuskimassa löytämättä mitään. En ollut edes astunut shoppiin sisälle, kun löysin oven vierestä ankkurin. Sellaisesta olin haaveillut, sillä merellisen Hangon piha kaipaa jotain "merikamaa". Se  lähti oitis matkaani ja nyt se on ankkuroitu kukkapenkkiin. Shopin alakerrasta löysimme tummapuisen pikkupöydän. Pöytä oli kunnon puuta ja päätimme törsätä muutaman euron ja tuunata siitä pihakeinun seuraksi kahvipöydän. Se sopii kuin nenä päähän keinun eteen.
Second Hand Shop & Kapell Esplanad, Esplanaadi 88.


Kirppis Ankan ankkakokoelma.

Meriaiheinen taulu sopii Hankoon.

Pöydän tuunausmaalia meillä oli, mutta pensseli puuttui. Ajoimme kaupungin ainoaan rautakauppaan ja matkalla bongasin Kirppis Ankan. Sinne oli päästävä tonkimaan ja tinkaamaan. Kirppis Ankka oli mielenkiintoinen. Täynnä kaikenlaista romua, vaatteita ja huonekaluja. Lukitun lasikaapin hyllyillä oli taidelasia, mielestäni edulliseen hintaan. Hesassa niistä pyydettäisiin mansikoita. Kiertelin aikani ja silmiini osui yllä oleva meriaiheinen taulu. Sen on maalannut Paul Ristola. Ostin taulun tinkimättä (Kirppis Ankassa ei muuten tingitä) ja ajattelin viedä sen huomenna Erkille uudelleen kehystettäväksi. Uusissa kehyksissä se saa paikan eteisen seinältä.
Kirppis Ankka, Esplanaadi 126

Googlasin Paul Ristolan ja löysin tällaisen tekstin jo edesmenneestä taidemaalarista:

"Toimittaja Marja-Liisa Kinturin omasta isästään kirjoittama kirja Laita Saimaan väriä, isi on kertomus Inkerinmaalta Suomeen Venäjän vallankumouksen jälkimainingeissa ja Inkerin kapinan dramaattisissa käänteissä puolivahingossa päätyneen 9-vuotiaan orpopojan Paavo (Pauli, Paul) Ristolan (1910-1993) vaiheista.
Elämäkerta kuvaa sekä hullunhauskoja tempauksia että monia traagisia vaiheita. Niiden kautta nuori kulkuri kasvaa ja kypsyy vähitellen täysveriseksi taidemaalariksi, jonka positiivista elämänasennetta hänen värikylläiset maalauksensa heijastavat."

5. kesäkuuta 2018

Pari löytöä

 Olen etsinyt sinisensävyistä räsymattoa puiseen pihakeinuun.  Pehmusteita en viitsi keinuun laittaa, sillä lokit paskoo ne sekä tuuli heittelee ympäri pihaa. Vanha matto saisi toimia keinun päällisenä? En löytänyt mieleistäni räsymattoa, mutta tällaisen puuvillamaton löysin parilla eurolla. Löysin myös somat emalisen kannun ja saavin. Nekin muutamalla eurolla. Minun shoppailuparatiisista - Kierrätyskeskuksesta:)


Tulevana viikonloppuna mennään taas Hankoon. Siellä odottaa melkoinen rikkaruohokeidas sekä  puinen keinu kokoamista. Ostin keinun muutama viikko sitten Karjaan Maskusta ja viime viikolla se on toimitettu Hangon pihaan. Mielestäni puinen keinu sopii hyvin puutalomiljööseen, varjoa antavan puun alle.

3. kesäkuuta 2018

Palma De Mallorca

Ensimmäinen kesälomaviikkoni on takana. Vietimme sen Mallorcan saarella, Palman kaupungin sykkeessä. Matkan varasimme silloin kun pakkanen paukkui, pyrytti ja ketutti huolella Suomen talvi. Tuntui jotenkin oudolta matkustaa helteisestä Suomesta hieman epävakaisempaan Espanjaan. Matkailu kuitenkin avartaa ja onpa pois kotinurkilta siivoamasta, pyykkäämästä ja puutarhatöistä. Palma on Mallorcan pääkaupunki, sen asukasmäärä lienee useita satoja tuhansia. Palma on kaupunkikohde, mutta  sieltä löytyy myös auringonpalvojille ihania, pikkuisia poukamia turkoosin meren ääreltä.





Palman yksi hyvä puoli on, että se ei ole rakennettu pelkästään turisteille. Se kuhisee paikallista elämää!  Meidän hotelli sijaitsi paikallisasutuksen keskellä, muutaman kilometrin päässä Palman kauniista vanhasta kaupungista. Lisäksi niitä kulmia asuttivat espanjan kiinalaiset, joiden tapasravintoloissa ja sekatavarakaupoissa poikkesimme. Olisittepa nähnyt kiinalaiskauppiaan ilmeen kun tervehdin häntä: Ni hao! Oli ihana kävellä paikallisasutuksen keskellä ja kurkkia viherpeukaloiden takapihoille ja parvekkeille.  

Postiluukku.


Tuuletusaukko seinässä.


Värikäs postilaatikko.

Kauniiden rakennusten lisäksi, Palma oli täynnä viehättäviä yksityiskohtia. Kauniiden kukkaistutusten ja ruukkupuutarhojen lisäksi silmääni hivelivät värikkäät, espanjalaisista kaakeleista tehdyt talojen nimi-ja numerokyltit. Joidenkin talojen portin pielessä oli kaakelitaulu, jossa luki. "Cuidado con en perro!" Varokaa koiraa! Takorautaiset portit, puiset sään pieksemät ikkunaluukut, erikoiset tuuletusaukot, patsaat, parvekkeilta roikkuvat "lakanat" jotka toimivat auringon suojina... Kaikki tämä oli niin kuvauksellista ja kaunista. Kylkiäisenä tuli raikas sypressien tuoksu. Kaupungin laitamilla oli myös taidokkaasti maalattua katutaidetta. 

Kaunis sisäänkäynti.

Auringonsuoja.




Palman hiekkarannat olivat pieniä poukamia. Rannoilla oli pieniä ravintoloita ja baareja, mutta hinnoissa oli roima "rantalisä". Rantapoukamat olivat siistejä ja merivesi kimalsi sinisenä ja turkoosina. Merellä lipui paljon veneitä ja joka aamu kaupungin satamaan lipui valtava laiva joka suolsi ulos tuhansia päivämatkailijoita. 


Palman satama.


Palman vanha kaupunki oli kaunis. Kuten vanhat kaupungit yleensä. Sen kujilla oli mieletön määrä kauppoja, ravintoloita ja kahviloita. Rakennukset olivat kauniita ja bongattiin sieltä yksi Gaudin suunnittelema rakennus. Sen rakennustyylin tunnisti heti. En ole missään nähnyt niin paljon kenkäkauppoja kuin Palmassa! Niitä oli kaikkialla, vieri vieressä ja pakko tunnustaa, että muutamat tarttuivat minunkin matkaani. Hintataso oli mielestäni kohtuullinen ja espanjalaisten tyylitaju on kaunista.


Livemusaa vanhan kaupungin kujilla.

Suojassa oliivipuun alla.

Mielenkiitoinen kahvila. Herätyskelloja seinällä:)


Kukaan ei istu sisätiloissa.



Gaudin suunnittelema rakennus.




Juliste menneiltä ajoilta. Härkätaistelut ovat kielletty nykyään. Onneksi.

Kaikkialla oli kahviloita ja ravintoloita. Niissä istuttiin aamuvarhaisesta iltamyöhään. Juotiin kahvia, olutta ja sätkä paloi. Vain jotkut ravintolat hennoivat laittaa ovensa kiinni siestan ajaksi, jota vietettiin iltapäivällä klo 14:00 - 16:00 välillä. Pisti silmääni, että keskustan kahviloissa melkein kaikki tarjoilijat olivat miehiä. Siisteihin mustiin housuihin ja valkoisiin paitoihin pukeutuneita miestarjoilijoita. Nautimme lounasta erilaisissa, paikallisten täyttämissä ravintoloissa ja useimmiten söimme lounaaksi ja/tai illalliseksi tapaksia. Tilasimme pöytään oliiveja, juustoja, chorizomakkaroita, espanjalaista munakasta, mustekalaa, leipää...Rantakuppiloissa herkuttelimme grillatulla kalalla. Käytiin katsomassa pienten kivijalkakauppojen ja suurempien ketjuruokakauppojen tarjontaa ja hinnat olivat todella edulliset. Leipä maksoi n. 0.50 centtiä, iso tuokkonen mansikoita euron, halvimmat viinit 2 euroa, juustopalaset halvimmillaan euron...Huh! Matkalaukuissa painoivat kenkien lisäksi; mausteet ja juustot:)





Tapaksia, tapaksia, tapaksia....

Loman  viimeistä päivää vietetään Suomen helteessä. Vanha Jaska -kissamme lokoilee varjossa kirsikkapuun alla, pyykkikone käy, vatsa kurnii... Huomenna alkaa kesäinen arki ja pidempi kesälomani on tulossa heinäkuun puolessa välissä. Viimeistä Espanjan matkastani on yhdeksän vuotta ja oli ihanaa lomailla eteläisessä Euroopassa. Lyhyen lentomatkan päässä.