11. joulukuuta 2018

Hyvää Joulua!

 Hyvää joulua blogini lukijat Suomessa sekä maailmalla. Tänäkään jouluna en joulukortteja lähetellyt, vaan lahjoitin joulukorttirahat Helsingin eläinsuojeluyhdistykselle. Tänäkään jouluna en kotona rauhoitu ja herkuttele, vaan matkaan muille maille vierahille. Vanha Jaska kissamme loikoilee ystävän joulukuusen alla.

"Joulu. Aika sytyttää vieraanvaraisuuden tuli eteiseen,
 antelias hyväntekeväisyyden tuli sydämeen."

Ihanaa ja rauhallista joulua!



4. joulukuuta 2018

Tuomaan ja Mantan joulumarkkinat

Tuomaan  joulumarkkinat Senaatintorilla ja Mantan markkinat Kauppatorin kupeessa on avattu. Kävin markkinoilla illan tullen kiertelemässä, fiilistelemässä sekä kylmästä hytisemässä. Kaunis ja suuri joulukuusi sekä lukuisat valot myyntikojujen yllä toivottivat tervetulleeksi Tuomaan markkinoille. Ilmoille levisi myös paahdettujen kastanjoiden tuoksu ja joululaulut pauhasivat monitoreista. Kun kiertelin myyntikojujen välissä, niin sieltä täältä kuului monikielistä puheensorinaa.. mandariinikiinaa, espanjaa, italiaa.. Ihanaa, että matkailijat ovat löytäneet jouluisen Suomen! 

Matka jatkui pitkin kauniisti valaistuja katuja Mantan markkinoille. Kaunis valoketju oli viritelty pienen markkina-alueen ylle. Alueella ei tullut vastaan kuin muutama kiireinen kaupunkilainen, jotka tuskin huomasivat ihania kukka-asetelmia, glögikojuja...  Seuraavaksi fiilistelin Esplanadin, Aleksanterinkadun ja Mannerheimintien valojen alla. Matkalla bussiasemalle satoi muutama lumihiutale. Kaiken sen ruuhkaan ja kiireen seassa Helsingissäkin oli joulutunnelmaa! Alla muutama tumma ja tuhnuinen kännykkäräpsy. Kamera jäi taas kotiin:) 

Hyvää itsenäisyyspäivää!


Senaatintori kuvattuna kirkon rappusilta.

Kauniin Senaatinkirkon ja joulukuusen edessä oli varsinainen kuvauspaikka.

Mantan markkinat.


The Poro tuli vastaan Espan puistossa.

Hotelli Kämpin tyylikäs sisäänkäynti. Less is more.

Ihanat "kattokruunut".

Aleksin jouluvalot valaisee kiireisten kaupunkilaisten kulkua.

30. marraskuuta 2018

Tallinan joulutorilla tunnelmoimassa

Joka vuotinen "pyhiinvaellusristeily" Tallinnan joulutorille on takana. Hyisestä säästä huolimatta fiilis oli ihana. Varsinkin, kun näin kauniisti koristellun ja ison kuusen keskellä Raatihuoneentoria. Torilla oli tänäkin vuonna samat kojut kuten edellisinä vuosina, mutta mielestäni niitä oli vähemmän. Myynnissä oli kauniita virolaisiakäsitöitä ja monenlaisia herkkuja. Oli siellä yksi madeinchina -krääsäpuoti, lapsille oma joulupukintupa, jossa sai tavata joulupukin (ei näkynyt) sekä muutamia glögikojuja.

 En seilannut torille tuulessa ja tyrskyssä shoppailemaan, vaan fiilistelemään! Tunnelma oli aivan ihana! Joululaulut soivat, glögi ja piparit tuoksuivat ja ne valot! Jos Tallinnan joulutorilla ei pääse joulufiilikseen, niin ei sitten missään! Koko vanha kaupunki oli koristeltu niin kauniisti. Vanhan kaupungin katujen varrella oli koristeena aitoja joulukuusia ja illan tullen niihin syttyivät valot, sekä  hämärillä kujilla tähdet valaisivat kulkua takaisin satamaan. Joulutori on avoinna 7.tammikuuta asti.
 Hyvää ensimmäistä adventtia.


Oi kuusipuu!

Selfiesuomalainen.


Joulutorin tarjontaa. Virolaista villisikaa. Ei kiitos.

Lasten joulukuusi.

Kuusen kahdet valot, kirkkaat ja lämpimänsävyiset. Hyvä idea.


Lapsille karuselli.

Kuusia ja havuköynnöksiä. Ei muuta. Less is more!

Kaunis seimi erään gallerian ikkunalla.

Tip tap! Pakollinen kuva ison kuusen luona.


Kuusin pimeän laskeutuessa.

Tähdet valaisivat kulkua.

26. marraskuuta 2018

Tulliniemen luontopolku

Ennen lumen ja jään tuloa oli ehdittävä patikoimaan Tulliniemen luontopolkua pitkin, joka johtaa Suomen eteläisimpään kärkeen. Paikkaan missä Saaristomeren ja Suomenlahden tyrskyt sekoittuvat. Tulliniemen luontopolulle on matkaa Hangon keskustasta muutama kilometri ja matka taittuu nopeasti joko kävellen tai pyöräillen. Luontopolku on 6,6 km pitkä ja siellä saa kulkea vain jalan. Koirien ulkoiluttaminen on alueella kielletty.

Polun alkupäässä on pitkospuut ja polku kulkee kivisen rannan tuntumassa. Edes meren muovaamaa pyöreää kiveä ei saa poimia rannalta matkamuistoksi! Pitkällä rannalla kasvaa silmänkantamattomiin merikaalia. Rannan tuntumassa oli muutama penkki, jonne voi patikoinnin lomassa istahtaa ja ihailla maisemia. Rannan jälkeen alkaa luontopolun metsäinen osuus ja vaaraa eksymiselle ei ole, sillä luontopolun reitti on erittäin hyvin opastettu. Hangon kaupunki oli laittanut polun varteen kylttejä, joissa toivottiin patikoijien pysyvän reitillä uhanalaisten kasvien suojelemiseksi.

Varsinainen yllätys oli polun varrella olevat ränsistyneet parakit, jotka olivat eristetty aidalla. Historia kertoo, että neuvostoliittolaiset rakensivat Hangon vuokra-aikana v. 1940 alueelle kasarmin. Jatkosodan aikana saksalaiset rakensivat sinne 100 parakkia sotilailleen. Myöhemmin, saksalaisten lähdettyä v. 1944 parakkialue toimi mm. karanteenileirinä, jossa kuulusteltiin neuvostoliittolaisia sotavankeja. Vuonna 1948 alueesta tuli naisten työsiirtola. Siellä pidettiin rattijuoppoja ja irtolaisuudesta tuomittuja. Työsiirtola toimi 1960-luvulle saakka ja vuosien myötä rakennukset ovat purettu ja enää siellä on vain pari romahtamisvaarassa olevaa parakkirakennusta. Katsoin, että niiden vieressä oli iso läjä kattotiiliä sammaleen peitossa.

Loppumatka taittui juurakkoisessa ja kivikkoisessa metsämaastossa. Siitä huolimatta polku oli helppo kulkea, mutta liikuntaesteisille en voi sitä suositella. Vastaan tuli muutama lintubongari ja he kertoivat, että tiput ovat lentäneet jo muille maille. Tulliniemi on lintujen levähdysalue ennen pitkää matkaa pois Pohjolasta sekä keväisin merilintujen pesimisalue. Kun patikoimme metsäisellä polulla, niin kuulin jossain tikan naputtelevan mäntyä sekä näin merenlahdella neljä joutsenpariskuntaa. Mitään muita eläimiä ei kohdalle osunut.

Lopultakin kiipesimme eteläisen kärjen liukkaille ja pehmeän pyöreille kallioille. Vaikka oltiin jo pitkällä marraskuussa, niin näkymä oli upea. Aurinko paistoi ja edessä oli sininen meri. Haluan ehdottomasti palata sinne keväällä, kun muuttolinnut palaavat, ja nauttia kahvia kera eväsleivän sileällä ja aurinkoisella kalliolla.

Tästä se alkaa. Jätä pyörä parkkiin.

Kivisellä rannalla penkki istuskeluun, mietiskelyyn, maisemien ihailuun...


Kunnioita luontoa.


Lisää levähdyspaikkoja.

 Naisten työsiirtola. Aika ankeaa.

Pääsy kielletty. Romahtamisvaara.



Pitkiä heiniä.



Mäntymetsikköä ja kallioita sekä taas yksi säänpieksemä penkki.

Liukkaat ja sileät kalliot.

Tulliniemen majakka.

Perillä! Suomen eteläisimmässä kärjessä.


25. marraskuuta 2018

Joulukadun avajaiset Hangossa

Lauantaiaamuna satoi vettä. Kerkesin jo huolestua, sillä juuri tänään olisi Vuorikadulla joulukadun avajaiset. Ei huolta, sillä sade ropisi pois ja aurinko tuli esiin. Kävin puolen päivän aikaan aistimassa ensimmäiset joulun tunnelmat ja kuuntelemassa ihania joululauluja. Piti vielä hetki malttaa odottaa, sillä varsinaiset avajaiset olivat hämärän laskeutuessa klo 16:00 aikaan.

Poikkeuksellisesti, kaikki Vuorikadun kaupat sekä Lillan -kahvila olivat avoinna iltakuuteen. Riittihän niissä shoppailijoita ja itsekin poikkesin muutamassa putiikissa hypistelemässä joulukoristeita. Kaupallisuuden lisäksi jouluvalot tuikkivat kadun yllä, puuropata tuoksui, joululaulut raikuivat, lapset juoksentelivat tonttulakit päässä ja joulupukki tervehti kaikkia kulkijoita ja pääsi moneen valokuvaan sekä selfieen. Joulukadun avajaisiin oli saapunut runsain mitoin hankolaisia sekä ulkohankolaisia. Pikkukaupungin joulukadulla oli  lämminhenkistä ja aitoa tunnelmaa. Kaiken ei tarvitse olla suurta ja kiiltävää, sillä vähempi vouhotus riittää joulufiiliksen saamiseksi. Illan kruunasi upea ilotulitus. Ilotulituksen jälkeen Hangon pikkukaduilla oli suorastaan ruuhkaa:)








21. marraskuuta 2018

Jouluvaroitus Porvoossa

Käväisin pitkästä aikaa Porvoossa. Hanko on vienyt kaiken vapaa-ajan, joten viimeisestä Porvoon vierailusta on reilut kaksi vuotta. Halusin nähdä millainen Porvoon vanha kaupunki on jouluisessa asussa. Olipa kaunista! Kauneutta lisäsi myös aurinkoinen ja rapsakka sää. Marraskuu yllätti, kuten myös Porvoon vanha kaupunki, joka oli koristeltu kauniisti ja luonnollisesti.

Vanhan kaupungin katujen yläpuolelle oli viritelty kuusiköynnökset sekä havusta ja raudasta tehdyt sydämet, joita ympäröivät valot. Torin iso kuusi oli puettu jouluvaloihin ja kaikkialla, joka ikisen kahvilan, kivijalkakaupan ja ravintolan oven pielessä ja ikkunoilla oli jouluisia asetelmia; lyhtyjä, kuusia, kuusenoksia, tonttuja, enkeleitä ja valoja. Erään kaupan edustalla oli jouluvaroituskyltti. Lienee ollut paikallaan, ettei mopo ihan karkaa käsistä kun asiakas astuu jouluiseen puotiin. Käsityö- ja sisustuspuotien ikkunat suorastaan houkuttelivat astumaan sisään jouluiseen tunnelmaan ja tavaran paljouteen. Vain muutamassa puodissa myytiin glitteristä ja muovista joulukoristetta, mutta suurimmassa osassa oli myynnissä kädentaitajien jouluista taidetta.

 Ennen bussille lähtöä kävin fiilistelemässä Brunbergin makeiskaupassa. Karkit jäi ostamatta, sillä viidettä kuukautta kestävää karkkilakkoa en henno laittaa poikki. Kotiin toin tuomiseksi vain jouluisen kynttilän, sillä varaston laatikoissa on tarpeeksi joulukoristeita Suomesta ja maailmalta. Joulukoristeluissa suosin valoja, havuja ja punaisia tekstiilejä. Mielestäni less is more. Käykää katsomassa ja fiilistelemässä joulun taikaa Porvoossa!

Kauniit havuköynnökset katujen yllä.

Ihanan kahvilan tunnelmaa.