15. huhtikuuta 2018

Viherpeukaloa syyhyttää

Kauan odotettu kevät on saapunut! Mennyt viikko on kulunut kevään vauhdikasta menoa katsellessa ja ihmetellessä. Maanantaina näin pihapuussa kevään ensimmäisen västäräkin ja punarinnan. Kun vielä muutama viikko sitten taivastelin lumen määrää ja olin sitä mieltä, ettei se sula ikinä. Olinpa väärässä! Lämmin ja aurinkoinen sää on sulattanut lumet ja jäät miltei kokonaan. Kyllä tätä on odotettu! Perjantaina pakattiin jälleen auto ja lähdettiin kiireen vilkkaan Hankoon. Matkassa oli myös Plantagenista ostettu oliivipuu, jonka aioin laittaa säiden lämmettyä parvekkeelle tai patiolle. Oli ihan pakko ostaa se sieltä pois maleksimasta ja olihan se puoleen hintaankin. Viherpeukaloa syyhyttää ihan valtavasti ja mopo meinaa karata käsistä. Sana "maltti", ei kuulu sanavarastooni:)

Jaska paistattelee aurinkoisella mättäällä.

Työleiri.

Lauantaiaamuna herättiin auringonpaisteeseen. Kun olin kulauttanut aamukahvin kurkusta alas, niin lähdin pihamaalle haravoimaan, leikkaamaan pensaita ja kasveja sekä siistimään kukkapenkkejä. Siivoamista oli aivan valtavasti. Sen verran pidin taukoa, että puolenpäivän aikaan lähdimme tekemään hankintoja kaupungin ainoaan rautakauppaan. Harava tarvitsi uuden osan, kukkapenkit kaipasivat lisämultaa sekä parveke tarvitsi säänkestävää mattoa. Tuntui, että koko Hangon kaupunki oli herännyt pitkästä talviunestaan. Siellä täällä kuopsuteltiin puutarhoissa, laitettiin veneitä kuntoon tai vain nautittiin auringon lämmöstä. Some alkoi täyttyä keväisistä kuvista. Kamutkin olivat innostuneet puutarhassa puuhastelussa, mökin remppaamisesta, keväisestä picnicistä, orvokeista.... 

Huh! Mikä määrä siivottavaa!

Parikymppinen kissaherra, työnjohtaja.

Sillä aikaa kun mies kokosi hiiligrilliä ja asensi parvekkeen mattoa, niin minä siivosin ja haravoin. Vanha Jaska -kissa makoili heinämättäillä ja kieriskeli risukasoissa. Rennoin työnjohtaja ikinä! Suuta kuivasi, vatsaa kurni ja selkää jomotti vietävästi. Kello kuudelta maltoin vihdoinkin lopettaa ja kömysin aurinkoiselle parvekkeelle herkuttelemaan hiiligrillatulla kalalla. Nautimme pienellä parvekkeella ilta-auringon lämmöstä pitkään. Paljon jäi vielä tekemättä, mutta ensi viikonloppuna jatketaan. Kyllä kevät on ihmisen parasta aikaa!

Näyttääpä ankealta näin keväällä.

Säänkestävä matto parvekkeella.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti