Jouluiset naposteluastiat

Kirppishaukan uusimmat löydöt! Joulun alla tulee syötyä aivan liikaa makeaa; makeisia, keksejä, kakkuja. Laitoin mökin olohuoneen pöydälle pienen tarjoilun, jossa on tarjolla terveellisempää naposteltavaa. 

Lautasen olen aikoinaan tuonut Tallinnasta ja vasemmalla
oleva kaunis lasikulho on äidin perintöastioita. Näiden seuraksi halusin muutaman vanhan näköisen kulhon. Ei hätää, sillä Hangon kirppareilta löytyy miltei kaikkea! Ostin lasikulhon eurolla ja hopeisen kulhon parilla eurolla. Laitoin kulhoihin tarjolle pähkinöitä ja kuivatettuja karpaloita. 

Tänä vuonna hössötän joulusta niin julmetusti, sillä tuleva joulu on ensimmäinen joulu kahdeksaan vuoteen Suomessa. Maailman laidalla asuessamme vietimme kaikki joulut Aasian kohteissa, kaukana pohjoisen joulusta. Veljen perhe tulee mökille jouluksi ja se on myös hyvä syy hössöttämiseen ja pieniin valmisteluihin. 

Hyvää ensimmäistä adventtia!

Merihenkinen kirppislöytö

Löysin tämän vanhan ja ruosteisen ankkurin Ankkakirppikseltä. Olin matkassa polkupyörällä, joten en voinut sitä ostaa. Lauantaina soitin kirppikselle ja pyysin heitä varaamaan ankkurin minulle. Kirpparin rouva ilmoitti että, emme tee varauksia. Meillä oli taloyhtiön pihatalkoot täydessä vauhdissa ja iltapäivällä miehet lähtivät viemään romukuormaa kaatopaikalle sekä käymään rautakaupassa. Pyysin heitä hakemaan ankkurin kirppikseltä. Jos se oli vielä siellä....

Miehet kävivät Ankkakirppiksellä ja ostivat ankkurin. Myyjä oli kysynyt, että: ”Muijako teidät käski tämän hakemaan?” Johon miehet, siis minun mies ja naapurinmies, vastasivat: ”Joo, me ei saada katsoa lätkää tänään, jos ei osteta tätä.”  Nyt on ankkuri laskettu puutarhaan ja lätkämatsi, Suomi vs Venäjä, täydessä vauhdissa. Ai, että on henkeäsalpaavan jännittävää!

Peltipurkkeja ja pientä tuunausta

Olipas vauhdikas viikonloppu! Lauantai oli niin puutarha- ja kotityöntäyteinen päivä, että illalla suorastaan kaaduin sänkyyn. Jossain välissä ehdin käydä lempparikirpparilla; Ankka -kirppiksellä. Huomaa, että kevät on tullut ja ihmiset ovat tyhjentäneet kaappejaan, sillä pöydät notkuivat kaikenlaisia romuja ja aarteita. Eräältä pöydältä löysin tämän vanhan peltipurkin jonka sivuissa lipuu purjeveneet. Laitoin purnukan vanhan kiinalaisen teepurkin viereen, keittiön kaapin päälle. China Black Tea -purnukan löysin aikoinaan Shanghain "antiikkimarkkinoilta", jossa kävimme ystäväni kanssa tiuhaan tinkaamassa kiinalaisten kanssa. Mikä ihme näissä vanhoissa ja ruosteisissa purnukoissa viehättää?

Sunnuntaiaamuna iski vielä pieni siivousvimma. Tein tilaa kesäisille vaatteille. Mökissä ei ole vaatekaappeja. Kaikki vaatteet ja kodintekstiilit säilytetään lipaston laatikoissa, maailmalta tuoduissa puuarkuissa, ovien takana olevissa koukuissa. Yhdestä pienestä muutostyöstä oli jäänyt jemmaan musta naulakko ja pyysin miestä naputtelemaan sen makuuhuoneen seinälle. Ajattelin säilyttää naulakossa ns. siistimpää kesämekkoa, -paitaa sekä olkihattua. Kaikkea kun ei voi sulloa lipaston laatikoihin ja on kiva ottaa naulakosta rypytön mekko tai paita päälle, kun lähtee viettämään kesäiltaa kylille. :)

Kirppishaukan uusin löytö

Kuten olen aikaisemmin kirjoitellut, niin Hangossa on mielettömän monipuoliset kirpputorit. Olen löytänyt kirppareilta tarpeellisia löytöjä mm. kiikarit, kauniin räsymaton, puisen puutarhapöydän..Suosikkini on Kirppis-Ankka tai Loppis-Anka, jossa käyn muutaman kerran kuukaudessa penkomassa. Viimeisin löytö on tämä soma teekannu. Teekannu on Arabian tuotantoa vuosilta 1952 - 1970 ja sen on suunnitellut Kaj Franck. Maksoin kannusta 12 euroa, kun taas Helsingin vanhojen astioiden liikkeissä siitä pyydetään n. 90 euroa. Merihenkiset Hanko -mukit on ostettu Tian Verannasta. 

www.kirppis-ankka.fi

Euron laiva

Viimeisin kirppisostokseni on euron laiva. Pyöräilimme miehen kanssa aamutuimaan Hangon Ankka -kirppikselle ja tarkoitus oli vain käydä katsastamassa tarjonta. Mies löysi puisen laivan takahuoneen perimmäisestä hyllystä ja ilmoitti, että: " Tänään ostat vain tämän." :) Niin laiva lähti matkaani ja nyt se lipuu mökin olohuoneessa takan päällä. Toisen romu on todellakin toisen aarre - tai ilo:)

Kirppishaukan löydöt

Täytyy todeta, että Hangossa on mielettömän hyvät ja monipuoliset kirpputorit. Jopa ystäväni, joka ei yleensä kierrä kirppareilla, haluaa lähteä Hangon kirpparikierrokselle heinäkuussa. Lähden mielelläni oppaaksi. Eilen käytiin Diakoniapiirin kirpparilla, jossa naapurimme Esteri tekee vapaaehtoistöitä. Sieltä löytyi tämä käsinkudottu räsymatto pihakeinuumme. Eräs myyjärouvista kertoi, että hänen serkkunsa oli kutonut maton. Kauniin värinen matto oli puhdas ja tuoksui mäntysuovalle. Ja mikä parasta; matosta maksettu hinta meni hyväntekeväisyyteen.

Täydellinen mitoitus.

Ylläoleva ihana, merellinen taulu löytyi kolmella eurolla Ankka -kirppikseltä. Siinä on kaikki elementit joista pidän; kissa, olkihatut, kukat, meri, lokit... ja räsymatto! Teos on kotimaisen taitelijan maalaama. Voi, kun saisi joskus asua tuollaisessa paikassa!

Kirppisviikonloppu Hangossa

Huh heijaa! Takana on jälleen pitkä viikonloppu Hangossa. Perjantaina tein etäpäivän möksältä, joten matkaan lähdettiin torstai-iltana. Kun kurvasimme mökin pihaan, niin meinasin kääntyä takaisin. Puutarha oli kuiva kuin beduiinin kieli. Nurmikko oli palanut ja osa kukista, liljat ja pionit ovat mennyttä. Ne eivät puhkea kukkaan tänä kesänä. Onneksi otimme mukaan kasteluletkun ja heti torstai-iltana annoin ensiapua kukille ja pensaille. Ei saisi säistä valittaa, kun viime kesä oli sateinen, mutta luonto ei pärjää ilman vettä.

Jaska ja mirrinminttu.

Lauantaipäivä meni mukavasti puutarhassa puuhastellen. Kuivuudesta huolimatta heinää ja rikkaruohoa puskee valtavasti. Mirrinminttu on ainut kukista joka ei kuivuudesta ota hernettä nenään. Se kukkii kauniin sinisenä ja meidän Jaska -kissa ottaa sen suojissa päivänokosia tai tiirailee tipuja. Muutama viikko sitten ostamani keinu oli saapunut pihaan paketissa ja pääsimme sitä kokoamaan. Valkoinen puukeinu näytti tosi raikkaalta viheriöivän puun alla, mutta se kaipasi eteensä pöytää. Ja niin lähdimme Hangon kirppareita kiertämään :) Ensin kävimme vanhoja huonekaluja myyvässä osto-ja myyntiliikkeessä. Liikkeen ikkunassa oli lappu: " Myyrään ja ostetaan huonekaluja". Ei löytynyt pöytää, vaikka pohojalaanen huonekalukauppias yritti kaikenlaista ja kaikenkokoista pöytää myyrä. Sitä paitsi liikkeen hintataso oli törkeän kallis.

Siinä ne! Keinu ja tuunattu kirppispöytä.

Ankkuri on ankkuroitu.

K-kauppaa vastapäätä sijaitsee Second Hand Shop & Kapell Esplanad. Olen käynyt siellä joskus nuuskimassa löytämättä mitään. En ollut edes astunut shoppiin sisälle, kun löysin oven vierestä ankkurin. Sellaisesta olin haaveillut, sillä merellisen Hangon piha kaipaa jotain "merikamaa". Se  lähti oitis matkaani ja nyt se on ankkuroitu kukkapenkkiin. Shopin alakerrasta löysimme tummapuisen pikkupöydän. Pöytä oli kunnon puuta ja päätimme törsätä muutaman euron ja tuunata siitä pihakeinun seuraksi kahvipöydän. Se sopii kuin nenä päähän keinun eteen.
Second Hand Shop & Kapell Esplanad, Esplanaadi 88.

Kirppis Ankan ankkakokoelma.

Meriaiheinen taulu sopii Hankoon.

Pöydän tuunausmaalia meillä oli, mutta pensseli puuttui. Ajoimme kaupungin ainoaan rautakauppaan ja matkalla bongasin Kirppis Ankan. Sinne oli päästävä tonkimaan ja tinkaamaan. Kirppis Ankka oli mielenkiintoinen. Täynnä kaikenlaista romua, vaatteita ja huonekaluja. Lukitun lasikaapin hyllyillä oli taidelasia, mielestäni edulliseen hintaan. Hesassa niistä pyydettäisiin mansikoita. Kiertelin aikani ja silmiini osui yllä oleva meriaiheinen taulu. Sen on maalannut Paul Ristola. Ostin taulun tinkimättä (Kirppis Ankassa ei muuten tingitä) ja ajattelin viedä sen huomenna Erkille uudelleen kehystettäväksi. Uusissa kehyksissä se saa paikan eteisen seinältä.
Kirppis Ankka, Esplanaadi 126

Googlasin Paul Ristolan ja löysin tällaisen tekstin jo edesmenneestä taidemaalarista:

"Toimittaja Marja-Liisa Kinturin omasta isästään kirjoittama kirja Laita Saimaan väriä, isi on kertomus Inkerinmaalta Suomeen Venäjän vallankumouksen jälkimainingeissa ja Inkerin kapinan dramaattisissa käänteissä puolivahingossa päätyneen 9-vuotiaan orpopojan Paavo (Pauli, Paul) Ristolan (1910-1993) vaiheista.
Elämäkerta kuvaa sekä hullunhauskoja tempauksia että monia traagisia vaiheita. Niiden kautta nuori kulkuri kasvaa ja kypsyy vähitellen täysveriseksi taidemaalariksi, jonka positiivista elämänasennetta hänen värikylläiset maalauksensa heijastavat."