Joulu Hangossa

Tuleva joulu on ensimmäinen joulu kahdeksaan vuoteen Suomessa. Maailman laidalla asuessamme vietimme joulut Aasian kohteissa.  Vielä Suomeen palattuamme lähdimme jouluksi Aasiaan. Nykyisen työni vuoksi en voi pitää joulunaikaan lomaa, joten nyt mennään näin. Joulu Hangon hiljaisuudessa ja vesisateessa. Onneksi veljen perhe tulee aattona kyläilemään.

Tuleva joulu on myös surullinen, sillä rakas Jaska kissamme kuoli viime tiistaina, viikko ennen joulua. Kyllähän se tiedossa oli, ettei 20 vuotias kissavanhus pitkään elä, mutta silti Jaskan kuolema oli salakavalasti nurkan takaa hiipivä pyöveli. Jaska kuoli saappaat tassuissaan kotona ja ilman viimeistä piikkiä. Vanhan kissan vanha sydän petti. Ikävä on kova ja koti tuntuu hiljaiselta ja tyhjältä.

Viimeiseksi jäänyt kuva Jaskasta.

Ihana loppukesän viikonloppu

Olipa ihana viikonloppu! Ystäväni vieraili ensimmäistä kertaa Hangossa. Hän ajoi viisi tuntia Pohojanmaalta Hankoon pitkäksi viikonlopuksi ja ihastui kesäkaupunkiin ensi silmäyksellä. "Kuin olisin ulkomailla".  Tämän kommentin kuulin useasti viikonlopun aikana:)

Hanko näytti parastaan. Sää oli mitä mainioin loppukesän sää. Aurinkoiset päivät ja lämpimät pimenevät illat. Perjantaina ja lauantaina pyöräilimme pois Hangon keskustasta, jossa oli meneillään Poker Run -kilpailu. Halusin näyttää hänelle erilaista ja kauniimpaa Hankoa; Kappelisatama, Gunnarstrand, Tulliniemi, Hangonkylä... Illan tullen ihailimme Plagenin rannalla maisemia. Tyyntä merta ja hiljalleen laskeutuvaa aurinkoa. On mitä muistella kun illat pimenee ja Hanko hiljenee.

Ihana perjantai-ilta Plagenin rannassa.

Siellä valokuvataan!

Neljän tuulen tuvalla.

Tallinna, Telliskivi ja Fotografiska

Jäljellä oli enää loman rippeet ja se vietettiin aurinkoisessa Tallinnassa. Lähdimme perjantaina klo 7:30 lautalla Tallinnaan ja satamasta kävelimme suoraan Telliskiven kaupunginosaan. Fotografiska valokuvataiteenmuseo oli avattu klo 10:00 ja halusin, että olemme siellä ennen suurempaa ryysistä. Valokuvia on kiva katsella rauhassa.  

Rakennus oli upea ja se sisälsi näyttelytilan lisäksi kahvilan, ravintolan sekä museokaupan. Näyttelytilat sijaitsivat ylimmässä kerroksessa ja siellä oli esillä neljän eri valokuvaajan näyttelyitä, joista mielenkiintoisin oli päänäyttely eli Jimmy Nelsonin "Home to Humanity" -näyttely. Nelsonin valokuvissa esitellään alkuperäiskansoja ja ne on kuvattu eri puolilla maailmaa. Myös rakkaasta Kiinastani oli pari valokuvaa.

Fotografiska museo sijaitsee myös Tukholmassa, mutta olen kuullut puhuttavan, että Tallinna on Tukholmaa parempi. Mene ja tiedä, mutta minut se valloitti täysin ja sijainti on loistava. Olen ensi kohtaamisesta lähtien pitänyt Telliskiven rosoisesta ja boheemista tunnelmasta.

www.fotografiska.com

Näyttelyn jälkeen kiertelimme Telliskiven alueella. Ihmettelin, että miksi siellä on niin hiljaista ja väljää? Kaikki suomalaiset ryntäävät ilmeisesti suoraan satamasta Tallinnan vanhaan kaupunkiin? Olin Telliskivessä viimeksi toukokuussa ja tuntuu, että sinne on aina ilmestynyt uusia kauppoja, kahviloita ja ravintoloita, joista jokainen on erikoisesti  sisustettu. Nautimme lounaan  F-hoone -ravintolan aurinkoisella terassilla sekä kävimme vielä Peatus -ravintolan terassilla joka on rakennettu vanhaan junanvaunuun. Myös Telliskiven kupeessa olevalla tuoretorilla kävimme katsomassa loppukesän tarjontaa.

Vanhassa kaupungissa oli täysi hulabaloo päällä. Matkailijoita oli paljon ja ilmeisemmin joka maailman kolkasta puheensorinasta ja ulkonäöstä päätellen. Isot kiinalaisryhmät erottuivat selkeämmin. Tallinna ja erityisesti vanha kaupunki on ylihinnoiteltu ja turre maksaa! Anyway, vanha kaupunki on aina niin kaunis katsella. Lähdimme kukkatorin kautta takaisin satamaan, tosin upeat ja ylihinnoitellut pionit jäivät torille. Paluumatka Suomeen meni laivan aurinkoisella kannella.

Bengtskärin majakalla

Vierailu Bengtskärin majakalla on kutkutellut mielessäni jo pitkään. Sinne piti mennä jo viime kesänä, mutta en vain saanut aikaiseksi, vaikka laiva lähtee sinne muutaman sadan metrin päästä,  Hangon Itäsataman laiturista. Sunnuntaina oli kuuma ja tuuleton päivä ja ostimme liput M/S Summer Sea -laivaan, joka kuljetti meidät Bengtskärin majakalle. Matkaan pakattiin vettä, aurinkorasvaa, hyvät kengät ja kamera. Laivalla tarjoiltiin menomatkalla lohikeittoa ja näkkileipää, joka sisältyi 62 euron lipun hintaan. 

Hangon makasiinit mereltä päin kuvattuna.

Bengtskärin majakka sijaitsee Turun saaristossa ja matkaa sinne täältä Hangosta on 25 kilometriä. Laivamatka majakkasaareen kesti 1,5 tuntia. Lämpimän, suorastaan kuuman sään vuoksi merellä oli paljon liikennettä, mutta oli sääli katsoa miten merivesi oli täynnä merilevää. Meri oli paikka paikoin suorastaan vihreä. Kun majakka tuli näkyviin, niin se oli kunnioitusta herättävä. 52 metriä merenpinnan yläpuolelle kohoava jyhkeä majakka on Pohjoismaiden korkein majakka. Majakan on suunnitellut arkkitehti Florentin Granholm ja se on rakennettu graniitista ja tiilestä.

Siinä se! Bengtskärin majakka.

Kierreportaat ylös asti.

Kun astuimme maihin, niin meitä odotti opas joka kertoi majakasta mielenkiintoisia tarinoita. Neuvostoarmeija on yrittänyt räjäyttää majakan jatkosodan aikana Bengtsärin taistelussa, mutta onneksi suomalaiset voittivat. Majakan valo on virallisesti sytytetty 19. joulukuuta vuonna 1906. Majakan rakentaminen maksoi aikoinaan 408.000 markkaa.  Majakalle palkattiin viiden miehen henkilökunta; majakkamestari, kolme majakanvartijaa ja sumusireeninhoitaja. Parhaimmillaan pienellä kallioisella saarella on asunut 22 henkilöä, joista osa oli lapsia. Lisäksi saarella on kulkenut vapaasti kotieläimet ja siellä on jopa viljelty perunaa. Tosin eräs syysmyrsky heitti perunamaan mullat mereen.

Majakanvartijan takki roikkuu museon naulassa.

Vanha laivalamppu.

Kuvia rakennusvaiheesta sekä arkkitehti Florentin Granholmin kuva.

Ajatella, että täällä on leikitty kallioilla!

Kuva kahvilan pöydältä

Majakka on ollut vähällä rapistua lähes käyttökelvottomaksi, joten se annettiin vuokralle. Majakan kunnostustöiden jälkeen , vuonna 1995, se avattiin yleisölle ja majakan hoitajana on toiminut Paula Wilson perheineen. Nykyään majakan sisätiloissa on kahvila, museo, kappeli, majakkaposti ja majoitustilat. Kapusimme 250 porrasta ylös majakan huipulle, mutta viimeisin huippu eli huone jossa sijaitsee majakan valo jäi minulta näkemättä. Syynä olivat vihonviimeiset jyrkät tikapuut.

Villejä lupiineja

 Tein juhannuspäivänä pitkän pyöräilykierroksen minulle mieluisissa ja valokuvauksellisissa paikoissa, kuten Gunnarstrand, Kappelisatama, Hangonkylä, Plagen...Onhan nämä moneen kertaan jo nähty ja valokuvattu, mutta aina löytyy jotain uutta ja mielenkiintoista valokuvattavaa.

Tuuli tuiversi hiuksissa, aurinko porotti kasvoihin kun polvet syvällä rantahiekassa kuvasin meriheiniä, runsaasti kukkivia ruohosipulimättäitä, vesilintuja, punaisia kalamajoja....

Keskikesän juhla on juhlittu ja charmikas J. Karjalainen nähty ja kuultu monen, monen vuoden tauon jälkeen. Kolmen viikon päästä alkaa ansaittu kesäloma. Jaksaa, jaksaa!

...tiellä jonka varrella kasvaa villejä lupiineja

ja ilma on raikas, täynnä tuoksuja

tiellä jonka varrella kasvaa villejä lupiineja...

Ukko kalamajan ikkunalla. Selfie ukon kanssa:)

Ruohosipuli kukassa. Tänä vuonna kukkii runsaasti.

Juhannussalko Casinon rannassa.

By Pia's lounge Plagenilla.

Plagenin rannan joutsenperhe. 

Hangon suosituin kulkupeli, Jopo. Ei kiitos!