Roska Thaimaan rannalta

Löysin tämän ajopuunpalan Hua Hinin rannalta muutama vuosi sitten. Asuimme silloin Kiinassa ja meillä oli tapana lomailla Hua Hinissä. Hua Hinin ranta on paikka paikoin roskainen, sillä Eteläkiinanmeren aallot heittävät sinne muovia, puunpalasia ja lasia. Tämän roskan otin matkaani. Se tuoksui suolaiselta merivedeltä ja oli yltä päältä hiekan peitossa. Olisittepa nähneet ystävämme ilmeen! Hullu nainen, kerää kaikkea pa...aa rannalta.Aluksi ajopuunpala toimi tuikkujen alustana, kunnes viime kesänä keksin, että siitä tehdään naulakko mökin vessaan! 

Merihenkinen kirppislöytö

Löysin tämän vanhan ja ruosteisen ankkurin Ankkakirppikseltä. Olin matkassa polkupyörällä, joten en voinut sitä ostaa. Lauantaina soitin kirppikselle ja pyysin heitä varaamaan ankkurin minulle. Kirpparin rouva ilmoitti että, emme tee varauksia. Meillä oli taloyhtiön pihatalkoot täydessä vauhdissa ja iltapäivällä miehet lähtivät viemään romukuormaa kaatopaikalle sekä käymään rautakaupassa. Pyysin heitä hakemaan ankkurin kirppikseltä. Jos se oli vielä siellä....

Miehet kävivät Ankkakirppiksellä ja ostivat ankkurin. Myyjä oli kysynyt, että: ”Muijako teidät käski tämän hakemaan?” Johon miehet, siis minun mies ja naapurinmies, vastasivat: ”Joo, me ei saada katsoa lätkää tänään, jos ei osteta tätä.”  Nyt on ankkuri laskettu puutarhaan ja lätkämatsi, Suomi vs Venäjä, täydessä vauhdissa. Ai, että on henkeäsalpaavan jännittävää!

Toisen romu on toisen aarre

Tämän vanhan puulaatikon löysin mökin viereiseltä autiotontilta. Siellä se oli hylättynä heinikossa kaiken muun romun ja roskan seassa. Lienee aikoinaan tullut Suomeen ja Hankoon itäisestä naapurimaasta, sillä toisella puolella lukee made in USSR.  Puulaatikon kylkeen on leimattu Finland Hanco.

Googlailin ja löysin seuraavaa tietoa.  Neuvostoliitosta on aikoinaan tuotu erilaisia koneen osia Koneisto -yritykselle. Koneisto on perustettu vuonna 1964, joten laatikolla lienee ikää n. 50 v ja risat? Minulla on pieni vainu siitä kuka on laatikon heittelle jättänyt. Löytäjä saa kuitenkin aarteensa pitää ja tätä puulootaa ihastelivat naapurit ja ystävät.

Peltipurkkeja ja pientä tuunausta

Olipas vauhdikas viikonloppu! Lauantai oli niin puutarha- ja kotityöntäyteinen päivä, että illalla suorastaan kaaduin sänkyyn. Jossain välissä ehdin käydä lempparikirpparilla; Ankka -kirppiksellä. Huomaa, että kevät on tullut ja ihmiset ovat tyhjentäneet kaappejaan, sillä pöydät notkuivat kaikenlaisia romuja ja aarteita. Eräältä pöydältä löysin tämän vanhan peltipurkin jonka sivuissa lipuu purjeveneet. Laitoin purnukan vanhan kiinalaisen teepurkin viereen, keittiön kaapin päälle. China Black Tea -purnukan löysin aikoinaan Shanghain "antiikkimarkkinoilta", jossa kävimme ystäväni kanssa tiuhaan tinkaamassa kiinalaisten kanssa. Mikä ihme näissä vanhoissa ja ruosteisissa purnukoissa viehättää?

Sunnuntaiaamuna iski vielä pieni siivousvimma. Tein tilaa kesäisille vaatteille. Mökissä ei ole vaatekaappeja. Kaikki vaatteet ja kodintekstiilit säilytetään lipaston laatikoissa, maailmalta tuoduissa puuarkuissa, ovien takana olevissa koukuissa. Yhdestä pienestä muutostyöstä oli jäänyt jemmaan musta naulakko ja pyysin miestä naputtelemaan sen makuuhuoneen seinälle. Ajattelin säilyttää naulakossa ns. siistimpää kesämekkoa, -paitaa sekä olkihattua. Kaikkea kun ei voi sulloa lipaston laatikoihin ja on kiva ottaa naulakosta rypytön mekko tai paita päälle, kun lähtee viettämään kesäiltaa kylille. :)

Kirppishaukan uusin löytö

Kuten olen aikaisemmin kirjoitellut, niin Hangossa on mielettömän monipuoliset kirpputorit. Olen löytänyt kirppareilta tarpeellisia löytöjä mm. kiikarit, kauniin räsymaton, puisen puutarhapöydän..Suosikkini on Kirppis-Ankka tai Loppis-Anka, jossa käyn muutaman kerran kuukaudessa penkomassa. Viimeisin löytö on tämä soma teekannu. Teekannu on Arabian tuotantoa vuosilta 1952 - 1970 ja sen on suunnitellut Kaj Franck. Maksoin kannusta 12 euroa, kun taas Helsingin vanhojen astioiden liikkeissä siitä pyydetään n. 90 euroa. Merihenkiset Hanko -mukit on ostettu Tian Verannasta. 

www.kirppis-ankka.fi

Tulliniemen luontopolku

Ennen lumen ja jään tuloa oli ehdittävä patikoimaan Tulliniemen luontopolkua pitkin, joka johtaa Suomen eteläisimpään kärkeen. Paikkaan missä Saaristomeren ja Suomenlahden tyrskyt sekoittuvat. Tulliniemen luontopolulle on matkaa Hangon keskustasta muutama kilometri ja matka taittuu nopeasti joko kävellen tai pyöräillen. Luontopolku on 6,6 km pitkä ja siellä saa kulkea vain jalan. Koirien ulkoiluttaminen on alueella kielletty.

Polun alkupäässä on pitkospuut ja polku kulkee kivisen rannan tuntumassa. Edes meren muovaamaa pyöreää kiveä ei saa poimia rannalta matkamuistoksi! Pitkällä rannalla kasvaa silmänkantamattomiin merikaalia. Rannan tuntumassa oli muutama penkki, jonne voi patikoinnin lomassa istahtaa ja ihailla maisemia. Rannan jälkeen alkaa luontopolun metsäinen osuus ja vaaraa eksymiselle ei ole, sillä luontopolun reitti on erittäin hyvin opastettu. Hangon kaupunki oli laittanut polun varteen kylttejä, joissa toivottiin patikoijien pysyvän reitillä uhanalaisten kasvien suojelemiseksi.

Varsinainen yllätys oli polun varrella olevat ränsistyneet parakit, jotka olivat eristetty aidalla. Historia kertoo, että neuvostoliittolaiset rakensivat Hangon vuokra-aikana v. 1940 alueelle kasarmin. Jatkosodan aikana saksalaiset rakensivat sinne 100 parakkia sotilailleen. Myöhemmin, saksalaisten lähdettyä v. 1944 parakkialue toimi mm. karanteenileirinä, jossa kuulusteltiin neuvostoliittolaisia sotavankeja. Vuonna 1948 alueesta tuli naisten työsiirtola. Siellä pidettiin rattijuoppoja ja irtolaisuudesta tuomittuja. Työsiirtola toimi 1960-luvulle saakka ja vuosien myötä rakennukset ovat purettu ja enää siellä on vain pari romahtamisvaarassa olevaa parakkirakennusta. Katsoin, että niiden vieressä oli iso läjä kattotiiliä sammaleen peitossa.

Loppumatka taittui juurakkoisessa ja kivikkoisessa metsämaastossa. Siitä huolimatta polku oli helppo kulkea, mutta liikuntaesteisille en voi sitä suositella. Vastaan tuli muutama lintubongari ja he kertoivat, että tiput ovat lentäneet jo muille maille. Tulliniemi on lintujen levähdysalue ennen pitkää matkaa pois Pohjolasta sekä keväisin merilintujen pesimisalue. Kun patikoimme metsäisellä polulla, niin kuulin jossain tikan naputtelevan mäntyä sekä näin merenlahdella neljä joutsenpariskuntaa. Mitään muita eläimiä ei kohdalle osunut.

Lopultakin kiipesimme eteläisen kärjen liukkaille ja pehmeän pyöreille kallioille. Vaikka oltiin jo pitkällä marraskuussa, niin näkymä oli upea. Aurinko paistoi ja edessä oli sininen meri. Haluan ehdottomasti palata sinne keväällä, kun muuttolinnut palaavat, ja nauttia kahvia kera eväsleivän sileällä ja aurinkoisella kalliolla.

Tästä se alkaa. Jätä pyörä parkkiin.

Kivisellä rannalla penkki istuskeluun, mietiskelyyn, maisemien ihailuun...

Kunnioita luontoa.

Lisää levähdyspaikkoja.

 Naisten työsiirtola. Aika ankeaa.

Pääsy kielletty. Romahtamisvaara.

Pitkiä heiniä.

Mäntymetsikköä ja kallioita sekä taas yksi säänpieksemä penkki.

Liukkaat ja sileät kalliot.

Tulliniemen majakka.

Perillä! Suomen eteläisimmässä kärjessä.

Lapinjärveltä Hankoon

Autoiltiin syyskuun alussa tädin luo Kouvolaan. Matkalla poikettiin Lapinjärvellä Antiikki-Annassa. Kun astuin sisälle suureen antiikkiliikkeeseen, niin ensimmäiseksi bongasin tämän vanhan rottinkiarkun. Aikani sitä pyörittelin ja tinkasin ja niin se lähti matkaani. Arkku on ilmeisesti ollut aikoinaan jonkun helsinkiläisen matka-arkkuna? Sivussa on mustat, vankat takorautaiset kahvat, edessä on lukko ja arkun päällä on ilmiselvästi lukenut Helsinki. Nyt se päätyi Hankoon, jossa toimii tv-tilan pöytänä. 

Euron laiva

Viimeisin kirppisostokseni on euron laiva. Pyöräilimme miehen kanssa aamutuimaan Hangon Ankka -kirppikselle ja tarkoitus oli vain käydä katsastamassa tarjonta. Mies löysi puisen laivan takahuoneen perimmäisestä hyllystä ja ilmoitti, että: " Tänään ostat vain tämän." :) Niin laiva lähti matkaani ja nyt se lipuu mökin olohuoneessa takan päällä. Toisen romu on todellakin toisen aarre - tai ilo:)

Kontin purkamista

Reilu viikko sitten saimme lähetyksen Kiinasta. Kontti saapui pihaan! Kontissa odotti 140 pakettia romuja ja aarteita kuuden vuoden matkalta; Malesiasta ja Kiinasta. Huh! Ei muuta kuin hihat heilumaan ja lastin purkuun! Olimme sopineet kuljetusliikkeen kanssa, että osa huonekaluista ja polkupyörät menevät Hankoon. Hangon kuorman purku oli eilen.

Oli kuin joulu, kun availin laatikoita. Tuumasin, että: "Ilman näitä tavaroita olen pärjännyt loistavasti. Vain kiinakaappia ja talvibootseja olen odotellut saapuvaksi." Kiinan päässä oli pakkauspäivänä armoton helle, +37 astetta, kun taas täällä Suomen päässä oli raikas syyspäivä. Oli onni matkassa, ettei tarvinnut sateessa purkaa kuormaa! 

Astiat, tavarat ja huonekalut oli Shanghain päässä pakattu erittäin huolellisesti ja ne saapuivat perille ehjinä. Home ei ollut päässyt kiinni mattoihin ja muihin tekstiileihin, mutta tunkkainen "kiinanhaju" oli tarttunut niihin. Raikas syyssää tuli kuin tilauksesta ja tuuletimme talvitakit ja matot ulkona sekä pesimme monta koneellista vaatteita ja kodintekstiilejä. Vaikka kuinka ahkerasti kierrätimme Kiinassa, niin turhaa tavaraa oli vieläkin matkassa. Veimme loppuviikosta kaksi lastia läheiseen kierrätyskeskukseen. Yhä edelleen tavaraa on liikaa. Ehkä teen jossain vaiheessa kirpparikeikan?

Kun Hangon kuorman purkupäivä koitti, niin ensilumi yllätti?! Olihan runsaista lumisateista varoiteltu säätiedotuksissa jo useamman päivän ajan ja kehotettu autoilijoita vaihtamaan talvirenkaat alle. Tällaista lumimyräkkää en ollut nähnyt vuosiin.

Hangon keskustassa ei ollut tietoakaan lumesta, joten saavuimme talvesta takaisin syksyyn. Kuljetusliikkeen miehet kantoivat rivakasti romut ja aarteet tupaan ja kun urakka oli tehty lähdimme koko porukka kahvittelemaan Gafferia -kahvilaan. Tauon jälkeen jatkoimme miehen kanssa huonekalujen kokoamista myöhälle iltapäivään. Ennen pimeän tuloa lähdimme ajamaan takaisin Espooseen. Tämä oli ulkosuomalaisuuden viimeinen etappi.

Lisää seinän täytettä

Kävin alkuviikosta Suomenojan kierrätyskeskuksessa. Kierrätin sinne vanhoja joulukoristeita, joita en ollut käyttänyt vuosiin. Toisen romu on toisen aarre ja uskon, että joulukoristeet saavat uuden piparin- ja kuusentuoksuisen kodin jostain muualta. No, enpä malttanut olla käymättä itse myymälän puolella.....Myymälässä oli jälleen kerran kova kuhina ja henkilökunta oli asettelemassa "uusia" tauluja seinälle. Tämä taulu ei ehtinyt seinälle asti, sillä nappasin sen salamannopeasti matkaani:)

Taulu on "hankomainen" lokkeineen ja merimaisemineen. Lienee vesiväri tai akvarellityö? Taulun alareunassa lukee taiteilija nimi ja vuosiluku: Oleg Mari -98. Mietin vielä, että vaihdanko siihen uudemmat kehykset vai annanko olla rennosti hieman kuluneissa metallikehyksissä? Eihän kaiken tarvitse uutuuttaan kiiltää?

Olisi mielenkiintoista tietää, että kenelle kierrätetyt tavarat ovat kuuluneet tai minne omat kierrätykseen viedyt tavarat päätyvät. Olen aina ollut kiinnostunut kirppareista ja kierrättämisestä. Nuorempana kiersin tiuhaan tahtiin eri kirppareilla ja joskus olin myymässä omia vaatteitani ja tavaroitani. Mielenkiintoisin kirppis oli vanha VR:n makasiini, josta on enää tiiliskivinen seinä jäljellä keskellä Helsingin cityä.  Kuuden vuoden ulkosuomalaisuuden jälkeen "projekti Hanko" toi jälleen kierrätysinnostuksen takaisin.

Muutamia hankomaisia löytöjä

Kuten ensimmäisessä postauksessa mainitsin, niin olen viimeisen kuukauden aikana kierrellyt aktiivisesti Suomenojan kierrätyskeskuksessa ja Fidan myymälöissä, etsien hankomaisia tavaroita ja huonekaluja. Mies pyörittelee päätään ja pottuilee:) Espoon Suomenojalla (vastapäätä Plantagenia) sijaitsee siisti kierrätyskeskus, jonka henkilökunta on ystävällistä. Kierrätyskeskuksessa on kolmessa kerroksessa romuja ja aarteita maan ja taivaan väliltä. Keskus on auki maanantaista sunnuntaihin. Jos menet omalla autolla, niin varaudu siihen, ettei siellä ole parkkipaikkoja. Sen verran riittää asiakkaita ja lahjoitusten tuojia. www.kierratyskeskus.fi 

Vapaat

Just tuohon lokit kuuluu.

Ylläoleva merellinen taulu löytyi Suomenojan kierrätyskeskuksesta. Taulun nimi on "Vapaat" ja sen  raikas sininen sävy sekä vapaana lentävät lokit sopivat kuin nenä päähän Hangon tupaan. Taulun kehyksetkin olivat niin hyvässä kuosissa, ettei Erkin tarvitse niitä vaihtaa:) Maksoin taulusta 25 euroa ja olen erittäin tyytyväinen hankintaani. Kelpasi se miehellekin!

Edullinen löytö.

Iltakävelyllä bongattua.

Hankoon kuuluvat veneet ja laivat. Miltei jokaisen asunnon ikkunalla on koristeena purjevene ja/tai purjelaiva. Niitä on mukava katsella ohi kulkiessa ja ne näyttävät upeilta vanhojen talojen ruutuikkunoilla ja ikkunasyvennyksissä. Tämä menee hieman "krääsäosaston" puolelle, mutta pakko se oli ostaa. Siellä se tönötti pölyisenä hyllyn perimmäisessä nurkassa ja nappasin sen mukaani. Suomen lippu ja sana Finland tekivät vaikutuksen. Eikä hinta päätä huimannut - 2,80 euroa. Löysin laivapullon tai pullolaivan Niittykummun Fidasta, joka on sopivasti jumppapaikkani lähellä:)

Kävin pikaisesti Iso Roban Fidassa ja sieltä löysin tämän puisen ja sinisen "Seaside" -kyltin. Iso Roban Fida on siististi täytetty erilaisilla romuilla ja aarteilla sekä siellä on rento tunnelma. Taustalla soi aina leppoisa musa. Melko useasti olen bongannut siellä upeita huonekaluja, mutta niissä on aina ollut lappu: "Myyty" tai "Varattu". Ei ihme.  Asensin Seaside -kyltin ulko-oven päällä olevaan ikkunaan. Auringon laskiessa valo heijastuu hauskasti eteisen seinään ja ikivanhaan Ratian saaristolaiskaappiin. Kaapista sen verran, että se toimi aikoinaan ensimmäisen oman (tai pankin) kotimme lääkekaappina. Sitten se lojui vuosia varaston perukoilla pölyttymässä. En ikinä hennonut laittaa sitä kierrätykseen. Nyt sillä on kaapin paikka eteisen avainkaappina.