7. tammikuuta 2018

Lomafiilistelyjä joulukuulta

Hyvää alkanutta vuotta 2018! Blogin ylläpitäminen on töiden ja saamattomuuden vuoksi jäänyt huonolle hapelle. Ei ole sitä intoa kirjoittamiseen ja valokuvaamiseen, mitä Kiinassa asuessa oli.Tässä kuitenkin pieni kuvakokoelma meidän joululomalta.Vietimme 10 päivää Thaimaassa; Hua Hinissä ja Bangkokissa. Säät eivät tälläkään joululomalla suosineet. Vettä satoi kolme päivää putkeen ja Eteläkiinanmereltä puhalsi hyinen ja voimakas tuuli. Siinä olivat paikalliset ja turistitkin ihmeissään! Tropiikin illoissa villapaidalla oli käyttöä ja viluisimmat pukeutuivat toppatakkeihin. Mutta, loma on loma, oli sää millainen tahansa. 

Ennen sadetta ja puhuria.

Tontut tonttujen matkassa.

Mamman baarissa.

Hiljaiseksi meni.

Meillä oli vuokrattuna ihana valkoinen villa läheltä rantaa ja kaupungin sykettä. Ympärillä oli kaunista ja vihreää kasvillisuutta, linnut lauloivat ja jostakin tuli nenääni vastaleikatun nurmikon raikas tuoksu. Hua Hinin yömarkkinat olivat kävelymatkan päässä ja kerkesimme herkuttelemaan siellä pariin otteeseen....ennen kuin sairastuin vatsatautiin. Heh heh! Pitäisi varmaan laittaa lotto vetämään, kun on näin "hyvä" tsäkä Thaimaan lomilla. Miksi aina minä saan vatsataudin? Jouluaatto, jolloin aurinko paistoi taivaan täydeltä, meni vuoteen omana ja halatessa vessanpyttyä. 

Lihamestari Hua Hinin kauppahallissa.

Mitä lie?
Sika. Se kuulan kallon sai...yök!

Thaimaalainen hymy.



Raju vatsatauti meni päivässä ohi, mutta sen jälkeen olo oli hutera ja ruoka ei maistunut. Joulupäivänä alkoikin kolme päivää kestävä sade. Aasiassa kun sataa, niin vettä tulee taivaan täydeltä! Sateen hetkeksi tauottua teimme kävelylenkkejä kylällä, kauppahallissa, ostarilla ja rannalla sekä kävimme rentouttavissa jalkahieronnoissa. Tunnin jalkahieronta maksoi vaivaiset 5 euroa. Jotenkin tuli tunne, että tämä kaupunki, joka on ollut suosikkimme vuosia, on niin nähty. Kaikki se likaisuus, ränsistyneisyys ja kävelyteiden huono kunto alkoi tympimään. Kaupunki on ollut vuosia Thaimaan kuninkaallisten, thaimaalaisten ja monen maalaisen turistin suosikkikohde, mutta mitään ei viitsitä tehdä yleisen siisteyden vuoksi.



Jimin talo.

China town ja punaiset lyhdyt.



Durian ja haju kylkiäisenä.

Ajan ja sään pieksemät.
Loman päätteeksi vietimme pari päivää Bangkokin, Enkelten kaupungin sykkeessä. Saavuimme kaupunkiin myöhään iltapäivällä ja lähdimme hetimiten hotellin altaalle nauttimaan auringosta. Illan tullen käytiin viereisessä ostoskeskushelvetissä, joka oli ääriään myöten täynnä shoppailijoita ja tarjoushaukkoja. Seuraavana päivänä käytiin tutustumassa silkkitehtailija Jim Thompsonin kauniiseen puutaloon. Jim oli amerikkalainen liikemies joka rakastui Thaimaahan ja rakensi sinne talon ja aloitti thaisilkin tuotannon. Ikävä kyllä talon sisällä ei saanut kuvata. Talossa oli kauniita aasialaisia huonekaluja, värikästä silkkiä ja antiikkisia buddhapatsaita. Jimille kävi huonosti, sillä hän katosi mystisesti Malesiassa, Gameron Highlandsin viidakkoon. Jimin henki ja elämäntyö elää, sillä ympäri Aasiaa on Jim Thompson -silkkikauppoja.

Lounasaika.






Kävimme myös China Townissa ja pidin näkemästäni! Hajuja, tuoksuja, värejä, punaisia lyhtyjä, ihmisiä, tungosta, ruokia, duriania, elämää, elämää ja elämää! Just tätä olen niin kaivannut! Kiinalainen uusi vuosi tekee tuloaan ja niin minäkin shoppailin koiramaskotin ovenripaan. Meillä oli Aasiassa asuessa aina kuluvan vuoden eläinmerkki ovenrivassa roikkumassa. Tuleva vuosi on koiran vuosi ja kissaihmisten talossa taatusti koristellaan ja juhlitaan uutta vuotta! Viimeisestä Bangkokin matkasta on aikaa (jollei lasketa lentokenttäkäyntejä) ja kaupunki on yhä edelleen Aasian rumin pääkaupunki. No, nämä ovat makuasioita, mutta julkinen liikenne on mitätöntä, liikenne hurjaa ja hidasta ja joka puolella on roskaa ja paskoo. Kysyin mieheltä, että: "Montako kadunlakaisijaa näit Bangkokin kaduilla?" Vastaus oli: Nolla! Lomat on vietetty ja kohti valoa mennään. Päivä päivältä, hitaasti mutta varmasti. Viime syksy oli entisen ulkosuomalaisen tuskien taival. Niin hirveä ikävä on ollut Kiinaan, että suunnitelin sinne lomamatkaa. Ehkä koiran vuonna?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti